Kansan muisti ja huonot hallitukset

Luin eilen YLE:n uutista otsikolla "Hallituksen kannatus hupenee, SDP suurin ja vihreät omaan ennätykseen". Istuvaa hallitusta on haukuttu laajalti, mutta toisaalta niin haukuttiin myös edellistä hallitusta ja lopulta Keskusta nousi pahasta vaalitappiosta pääministeripuolueeksi. Jos vaalit järjestettäisiin heti, SDP vaikuttaisi gallup-tulosten perusteella tekevän saman. Tästä herää kysymys siitä, etteikö kansa muista edes yhtä vaalikautta taaksepäin? Nopeasti googlaamalla voi itselleen todistaa, että hallitusvastuun ja puoluekannatuksen välinen yhteys on yleisesti oletettu asia. Vaikka tämä yllä olevan esimerkinkin pohjalta tuntuu intuitiiviselta, päätin helatorstain vietteeksi tarkistaa josko tälle yhteydelle on tilastollistakin todistusaineistoa.

Aineistona käytetään Tilastokeskuksen tilastoja eduskuntavaalien tuloksista vuosille 1983-2015. Aineistossa Suomen maaseudun puolue oli merkitty Perussuomalaisiksi ennen vuotta 1995, mutta erotin puolueet toisistaan. Tässä tarkastelussa jätetään myös ulkopuolelle puolueet, jotka eivät saaneet eduskuntavaaleissa paikkoja. Puoluekannatusten lisäksi keräsin Wikipediasta käsin puolueiden kuulumisen hallitukseen kauden alussa ja lopussa. Lopulta käytettävissä on 71 havaintoa yhdeksästä puolueesta Kannatusmuutoksia tarkasteltaessa joudutaan laskemaan erotuksia, minkä jälkeen havaintoja on 62. Eduskuntavaalituloksia olisi toki saanut aiemmiltakin vuosilta, mutta esimerkiksi Vasemmistoliiton muodostumisen käsittely aineistossa olisi vaatinut vähän liikaa miettimistä.

Malli

Valitettavasti regressiomallin esittämiseen tarvitaan yhtälö, joka saattaa näyttää hieman ikävältä jos regressioyhtälöt eivät ole tuttuja. Testailun jälkeen kelvolliseksi todettu perusmalli on seuraavaa muotoa:

\( \Delta ln(kannatus_{it}) = \alpha + \beta hallitusvastuu_{it} + \sum_t \theta_t Dvuosi_t + \sum_i \lambda_i Dpuolue_i + \epsilon_{it} \)

Mallissa selitetään kannatuksen logaritmin muutosta, eli kannatuksen suhteellista muutosta, vakiotermillä \( \alpha \), hallitusvastuulla, sekä muuttujilla \( Dvuosi_t \) ja \( Dpuolue_i \) , jotka saavat arvon 1 jos havainto on vuodelta \( t \) tai puolueesta \( i \). Noin yksinkertaisesti ilmaistuna mallissa selitetään puoluekannatuksen muutosta hallitusvastuulla sekä puolue- ja vuosikohtaisia eroja mittaavilla muuttujilla. Hallitusvastuumuuttujana tarkastellaan sekä kauden alussa että lopussa hallitukseen kuulumista.

Kun yllä olevaa mallia estimoidaan pienimmän neliösumman menetelmällä, eli sovitetaan aineistoon, ei saada tilastollisesti merkitseviä tuloksia: Ainakaan näin pienellä aineistolla puoluekannatuksen ja hallitusvastuun välillä ei vaikuta olevan yhteyttä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että taustalla on Perussuomalaisten erikoinen kannatuksen kehitys: Nousu merkityksettömästä pienpuolueesta eduskuntapuolueeksi vuonna 2007 ja etenkin 15 prosenttiyksikön jytky vuonna 2011 sotkevat ihmeesti tuloksia.

Ongelman pystyy korjaamaan kahdella tavalla. Ensin rajasin Perussuomalaiset ulos aineistosta ja sitten loin ns. jytkydummyn, eli muuttujan, joka saa arvon 1 vuonna 2011 Perussuomalaisille ja muuten arvon 0. Näistä molemmat palauttavat hallitusvastuumuuttujan kertoimen estimaatin tilastollisen merkitsevyyden, jokseenkin vaikuttaa siltä, että jytkydummy ei riitä selittämään kaikkea Perussuomalaisten kannatuskehityksen käytöksestä. Alla on taulukoitu molempien hallitusvastuumuuttujien kertoimille estimoituja arvoja eri aineistorajauksin sekä jytkydummyn kanssa ja ilman.

Tulokset

Malli	1	2	3	4	5	6
Hallitusvastuu, alku	-0,132	-0,184***	-0,220**	-0,149*	-0.193´	-0,230*
Hallitusvastuu, loppu	-0,143	-0,161**	-0,235**	-0,143*	-0.205´	-0,230*
Aineisto	Kaikki	Ei PS	Ei PS, RKP	Kaikki	Ei RKP	Kesk, Kok, SDP
Jytkydummy	Ei	Ei	Ei	Kyllä	Kyllä	Ei
	Merkitsevyys: ´ = 10%, * = 5%, ** = 1%, *** = 0.1%

Vaikuttaa siltä, että puolueiden kannatukset todella laskevat hallitusvastuun jäljiltä. Kokonaisuudessaan mallin perusteella puhutaan 15-20% pudotuksesta verrattuna siihen että sama puolue olisi ollut oppositiossa. Tarkempi arvio riippuu sekä vuodesta että puolueesta: Koska oppositiopuolueiden kannatus kasvaa, käytännössä kannatus putoaa keskimäärin karkeasti 7-10% hallituskauden jäljiltä.

Valitettavasti aineistoa ei ole riittävästi yksittäisten puolueiden tarkasteluun, mutta tarkasteltaessa eri aineistorajauksia huomataan, että RKP:n rajaaminen ulos aineistosta vaikuttaa kasvattavan hallitustaakan kustannuksien estimaattia. Tästä voidaankin arvella, että kenties RKP:lle hallitustaakka on muita matalampi esimerkiksi koska kannattajat ovat muita lojaalimpeja. Puolueen ollessa tällä hallituskaudella oppositiossa ensi kerran sitten 1970-luvun tämä kuulostaa varsin uskottavalta arvaukselta. Aineistorajauksilla voidaan huomata myös että kolme suurta vanhaa puoluetta, Keskusta, SDP ja Kokoomus, vaikuttavat kärsivän hallitustaakasta muita enemmän, vaikkakin voi hyvin olla että tämä selittyy puhtaasti Perussuomalaisten ja RKP:n rajaamisella pois aineistosta.

Entä jos vaalit järjestettäisiin juuri nyt ja YLE:n gallupin tulokset realisoituisivat? Perussuomalaisten kannatuksen pudotus on riittävän suuri, että riippumatta jytkydummyista saadaan tilastollisesti merkitsevä ja varsin voimakas estimaatti -0.244 hallitusvastuun hinnalle. Ilman Perussuomalaisia tulokset sen sijaan eivät juuri muutu. Perussuomalaisten kannattus on vaihdellut ilmeisesti molempiin suuntiin niin voimakkaasti, että sillä on mitä ilmeisimmin erittäin suuri vaikutus tuloksiin.

Näiden tuloksien perusteella vaikuttaa siltä, että jokainen hallitus on huono ja kansan muistikin kenties lyhyt. Lopuksi on kuitenkin vielä hyvä huomauttaa, että tässä estimoitu malli on varsin yksinkertainen ja nopeasti kyhätty. Kannatusten muutokset ovat sidoksissa toisiinsa ja tästä johtuen estimaatit lienevät harhaisia. Näitä tuloksia ei kannata ottaa liian vakavasti, vaikka kenties ne jotain osoittavatkin. Tätä tarkastelua voisi helposti laajentaa esimerkiksi lisäämällä aikaisempia vuosia sekä tarkastelemalla esimerkiksi sitä, kuinka eri pääministeripuolueet ovat yhteydessä kannatuksen muutoksiin.